Ray Bradbury - Fahrenheit 451

Tulevaisuuden Yhdysvalloissa elävä palomies Guy Montag on tyytyväinen elämäänsä, kunnes hän tapaa naapurissa asuvan 16-vuotiaan Clarisse McClellanin, joka saa kysymyksillään miettimään asioita eri näkökulmasta. Palomiehille, Guylle mukaan lukien, on opetettu, että palomiehet ovat sytyttäneet tulipaloja kautta ihmiskunnan historian. He polttavat kirjoja ja taloja, joista niitä löytyy. Maailma on täynnä valtion ja meian yleisölle syöttämää kevyttä viihdettä, jonka turruttamien kansalaisten hyväksymänä valtio voi tehdä mitä vain ilman pelkoa joutua kritiikin kohteeksi. Yhteiskunnan ja oman elämäntilanteensa kyseenalaistaminen on vaarallista, minkä myös Guy saa huomata.

Meielstäni kirjan teema on yhä ajankohtainen, vaikka teos onkin kymmeniä vuosia vanha. Bradbury käsittelee massamedian manipulointia ja vaikutusta ihmisiin hyvin ajatuksia herättävällä tavalla, vaikka itse henkilöt jäävätkin mielestäni melko tylsiksi. Tyhjät ihmiset nauravat ja juhlivat ja katsovat sitä, mitä televisio heille syöttää. Jos joku joskus ottaa yliannostuksen lääkkeitä, pelastetaan tilanne letkujen avulla ja taas henkilö pääsee jatkamaan samaa tyhjää elämäänsä TV:n ääreen. Kukaan ei kysy miksi jokin tapahtuu, se vain tapahtuu, eikä sitä tarvitse sen syvällisemmin miettiä. Kun hiljaisuus täytetään yksinkertaisti esitetyillä ja toistuvilla mainoksilla ja kappaleilla, muodostuu ihmisen ympärille kupla, jossa se on turvassa ajattelulta ja omalta itseltään.

Ehkä Bradburyn tulevaisuusvisiota voidaan "kritisoida" esimerkiksi ydinsodan uhan ja kirjojen polttamisen takia. Käytetäänkö tulta tuhoamiseen tulevaisuudessa ja meneeko pelko ydinsodasta esimerksiksi kybersodan ohi? Mutta kaikenkaikkiaan lukemisen arvoinen teos, enkä ihmettele miksi tätä yhä luetaan.

Tämä jääkin tämän vuoden viimeiseksi kirjaksi. Laitan tämän kohtaan 43. Kirja, jonka lukemista olet suunnitellut pidempään. Useampi vuosi sitten ystäväni nimittäin suositteli tätä kirjaa ja olen törmännyt teokseen muissakin yhteyksissä vuosien varrella, muttei ikinä ole tullut oikeasti tartuttua.

Kirjailija: Ray Bradbury
Nimi: Fahrenheit 451
Alkuteos: Fahrenheit 451
Suomentanut: Juhani Koskinen
Alkuperäinen kieli: englanti
Julkaistu: 1966
Alkuperäinen julkaisu: 1953
Sivumäärä: 193

Siri Kolu - Kesän jälkeen kaikki on toisin

"Elämäni ensimmäisenä päivänä mä haluaisin olla kukatahansa. Se kukatahansa, johon katse ei osu. Joka saa mennä metrossa, ratikassa, junassa, lentokoneessa niin, että se on joku vain.
Ei friikki. Ei erityistapaus. Ei sellainen jota katsotaan hitaasti tai kaksi kertaa. 
Mä menisin kahvilaan ja ottaisin ison kolan ja lukisin kaikki lehdet, mitä niillä on."

Miltei 18-vuotias Peetu, sytymänimeltään Petra, on aina kokenut itsensä pojaksi. Ennen täysi-ikäistymistä ja kauan odotettua rintojenpoistoleikkausta on edessä kesä ja purjelentoa harrastavan isän lupaamat kymmenen lentoa. Peetun elämä on  pelottavassa muutoskohdassa, välitilassa ennen oikean minän saavuttamista, mutta taivaalla isän kanssa keskustelu ja asioista avautuminen on helpompaa ja luottamuksellista. Kymmenen lennon aikana kysytään kiperiä kysymyksiä ja puhutaan elämästä, perheestä, onnesta ja peloista.

Peetu odottaa sukupuolenkorjausleikkausta, mutta se myös ahdistaa. Sairaalat hän näkee tunnelina ja kaninkolona, eikä hän myöskään haluaisi joutua tarvitsemaan apua arkisissa asioissa leikkauksen jälkeen. Hän haluaisi olla vain rauhassa oma itsensä ja huolehtia omista asioistaan.

Peetun lisäksi muutoksessa on myös perhe. Isän lisäksi Peetun perheeseen kuuluu mainoskampanjoita tekevä äiti ja isoveli, nokkela hymypoika Pyry. Merkittävässä osassa on etenkin äiti, joka yrittää epätoivoisesti ymmärtää Peetun tilannetta. Hän on lukenut jokaisen Transtukipisteen lehden, mutta asioiden sisäistäminen ja hyväksyminen on hyvin vaikeaa. Hän sanoo mitä sattuu, eikä tunnu kykenevän muuttumaan kahden pojan äidiksi. Peetulla on myös kiipeilyä harrastava käheä-ääninen tyttöystävä Aamu, joka tukee Peetua, mutta on jatkuvasti huolissaan isän ja pojan lentoharrastuksesta.

Kesän jälkeen kaikki on toisin oli lyhyt, mutta ajatuksia herättävä. Itsekin nuorena ihmisenä ja omasta mielestäni hyvin avarakatseisena etenkin Peetun äidin lipsautukset ärsyttivät hyvin paljon. Ei leikkaus ihmistä muuta ihan toisenlaiseksi, vaikka pelon tavallaan kuitenkin ymmärrän. Äitirooliin minun toki melko vaikea samaistua, mutta etenkin tämän kirjan kohdalla tuntui erityisen vaikealta... 😄
Peetun mietteet saivat ajattelemaan miltä väärään kehoon syntyneeltä mahdollisesti tuntuu. Mielestäni hänkin kuitenkin katsoi asioita toisinaan hyvin kapeanäköisesti, mutta alkoi kuitenkin laajentaa ajatusmaailmaansa hieman ajan myötä. Niin kuin juonen pointtinakin taisi olla. Hahmojen hyvin vastakkaiset ajatusmaailmat saivat lukijankin miettimään, kuinka erilaisia näkökantoja voikaan olla.
Siri Kolu onnistui mielestäni käsittelemään vaikeaa asiaa yllättävän kevyesti. Syynä lienee kieli. En tosin kyllä ole varma pidinkö siitä vai en, Pienen sivumäärän takia kirja on nopealukuinen ja suosittelen lukemaan, jos aihe kiinnostaa.

Helmet-lukuhaasteessa tämä sopii ainakin kohtiin
15: Kirjassa harrastetaan tai se liittyy harrastukseen
17. Kirjan kannessa on sinistä ja valkoista
18. Kirjan nimessä on ainakin neljä sanaa
25. Kirja, jossa kukaan ei kuole

Itse laitan tämän kohtaan 17.

Kirjailija: Siri Kolu
Teos: Kesän jälkeen kaikki on toisin
Julkaistu: 2016
Alkuperäinen julkaisu: 2016
Sivumäärä: 110